VALVONTAKONEISTO.FI

Pakotettu vaatimattomuus

Janten lakia noudattavassa yhteisössä vallitsee pakotetun vaatimattomuuden periaate. Tämä  ei kuitenkaan ole aitoa nöyryyttä vaan vaatimattomuuden teeskentelyä erottumisen estämiseksi. Yksilöt eivät saa loistaa tai käyttää heille Luojan suomia yksilöllisiä lahjojaan täysimääräisesti, koska ne herättävät muissa kateutta ja riittämättömyyden tunnetta. Yhteisö perustuu hiljaiseen sanomattomaan sopimukseen siitä, että kaikki vähättelevät itseään ja kukaan ei saa loistaa tai erottua. Muiden osaaminen, aitous, iloisuus, sivistys tai menestys nähdään henkilökohtaisena loukkauksena. Jantelainen ajatusmaailma ei pyri siihen, että kaikilla menisi hyvin - vaan siihen, että kenelläkään ei saa mennä paremmin kuin itsellä.

Muiden lahjat tai onnistumiset toimivat peilinä, joka muistuttaa heitä heidän omasta pelostaan. Janten lakia noudattava on uhrannut oman yksilöllisyytensä ja identiteettinsä ja korvannut sen pelon vuoksi laumaidentiteetillä.  Koska hän ei halua nousta itse pystyyn, hän haluaa sosiaalisella kontrollilla ja juoruilla repiä muut alas omaan kurjuuteensa - jotta tämä peili lakkaisi olemasta. Tämän hän oikeuttaa uskottelemalla itselleen, että laumasta erottuva ja vapaa yksilö on liian ylpeä, ja hänet pitää palauttaa "maan pinnalle". Jantelaisuudessa muiden lannistaminen naamioidaan oikeudenmukaisuuden tavoitteluksi, tasa-arvoksi, yhteisön sääntöjen puolustamiseksi tai kasvattamiseksi. Jos jantelaisuus olisi aitoa vaatimattomuutta, niin mistä kateus ja vertailu muihin syntyisivät?

Mitä on aito nöyryys?

Aito nöyryys on sitä, että yksilö käyttää hänelle suotuja yksilöllisiä lahjoja ja kykyjä omaksi sekä muiden iloksi täysimääräisesti, eikä tästä huolimatta muutu ylimieliseksi tai koe olevansa muiden yläpuolella. Menestynyt ja lahjakas ihminen jolla on terve itsetunto voi olla aidolla tavalla vaatimaton ilman yhteisön asettamaa painostusta teeskenneltyyn pakotettuun vaatimattomuuteen. Itsearvostus on aidon nöyryyden ja muiden kunnioituksen perusedellytyksiä. Itseään arvostava ihminen ei pienennä itseään, eikä toisaalta koe tarvetta itsensä nostamiseen muita painamalla. 

Aidossa nöyryydessä ihminen kohtaa itsensä vahvuuksineen ja heikkouksineen rehellisesti  sekä  kohtelee muita vertaisenaan. Aidosti nöyrä ihminen kykenee myös kannustamaan ja nostamaan muita ihmisiä, eikä koe muiden onnistumisia uhaksi itselleen. Nöyrä ihminen tunnistaa myös virheensä ja kykenee kasvamaan ihmisenä ne tunnistettuaan. Nöyryys on myös kehittymisen ja tehokkaan oppimisen edellytys. Aito nöyryys syntyy sisäisestä rauhasta.

Teeskennelty vaatimattomuus on itsensä ja muiden pienentämistä eikä aitoa nöyryyttä. 

Mikä on tasa-arvon ja tasapäistämisen ero?

Janten lakia noudattava yhteisö perustelee muiden yksilöllisyyden nujertamista eli henkistä väkivaltaansa tasa-arvolla ja yhteisön edulla. Todellisuudessa kyse ei ole tasa-arvosta, vaan tasapäistämisestä. Näiden käsitteiden ero on valtava ja yhteisö sekoittaa ne, joko tahallaan tai ymmärtämättään. Tasa-arvo merkitsee, että yksilö saa asemastaan riippumatta elää vapaasti ja toteuttaa itseään käyttämällä lahjojaan. Tasa-arvoisessa yhteisössä ihmisarvo on jakamaton, eikä riipu ihmisen asemasta. 

Tasa-arvoinen yhteisö kunnioittaa ihmisten yksilöllisyyttä ja yksityisyyttä. Se kunnioittaa myös ihmisten henkilökohtaisia pyrkimyksiä  ja ymmärtää yhteisen hyvän syntyvän siitä, että yksilöt tavoittelevat omia unelmiaan.Janten lakia noudattavassa yhteisössä harjoitettava tasapäistäminen tarkoittaa, että kaikki halutaan vetää alas samaan ahtaaseen harmaaseen muottiin ja ihmisten yksilöllisyyttä ja yksityisyyttä ei kunnioiteta. Tasapäistäminen rikkoo ihmisarvoa vakavasti samalla kun Luojan antamat yksilölliset lahjat, persoonallisuus ja kyvykkyydet tallataan maahan. Tasapäistäminen johtaa samanlaisuuden pakkoon ja erilaisuuden pelkoon. Se tukahduttaa luovuuden ja synnyttää kateutta samalla, kun se  turmelee koko yhteisön hyvinvoinnin. 

Janten lain tuhoisa dynamiikka

Janten laki muodostaa pelkoon perustuvan dynamiikan, joka rikkoo useimmat siihen alistuvat ihmiset. Siinä pelätään laumasta erottumista ja omien vahvuuksien käyttämistä. Lauma reagoi niihin omien epävarmuuksiensa ja itsetunnon puutteen takia vihalla, juoruamisella ja ottamalla silmätikukseen erottuvat. Kun ihminen alistuu pienentämään itsensä ja torjumaan oman identiteettinsä saadakseen lauman hyväksynnän, hänestä tulee lopulta sisäisesti tyhjä. Tehtyään tämän vahingollisen vaihtokaupan hän ei kykene katsomaan muiden onnistumisia ja iloa, vaan ajattelee: "Miksi tuo toinen saa loistaa kun minä joudun kärsimään?". Hän ei halua myöntää itselleen, että hän on itse vastuussa valinnastaan. 

Kun oma minuus luovutetaan laumalle, tarvitaan lauman suojaa. Pelko lauman näennäisen suojan katoamisesta aiheuttaa syvän pelkotilan hylkäämisestä, joka saa hänet tavoittelemaan lauman hyväksyntää.  Todellisuudessa jantelainen lauma ei anna oikeaa turvaa, vaan synnyttää pelkoja ja turvattomuutta. Kun ihminen alkaa itse parjaamaan muita ja toteuttamaan muiden kyttäämistä, hänen omatuntonsa paatuu vähitellen ja hän kokee toimivansa jopa oikeudenmukaisesti painaessaan muita alemmas. Kun tätä jatketaan riittävän kauan, on seurauksena sisäinen tyhjyys ja katkeruus. 

Ihminen on tällöin luopunut kaikesta hyvästä saadakseen lauman näennäistä suojaa. Kun lähes koko lauma toimii samalla periaatteella, ihminen alkaa ajatella, että se on normaali tapa elää, vaikka kysymyksessä on todellisuudessa vääryyden harjoittaminen ja kollektiivinen sokeus. Koska pelko ja häpeä ohjaa Janten lakia noudattavaa yhteisöä, pohjimmiltaan hyväntahtoisetkin ihmiset voivat päätyä läheisten nujertajiksi ja pahantekijöiksi.

Tärkeilyn väärinymmärrys

Janten lakia noudattavalla alueella ei ole tavatonta kuulla kutsuttavan aluetta tai maakuntaa esimerkiksi ”tärkeilyvapaaksi vyöhykkeeksi” tai korostaa alueen "vaatimattomuutta". Esimerkiksi Pohjois-Karjalan ja Savon alueita on eri yhteyksissä kutsuttu tällä termillä. Yhteisössä vääristellään tervettä itsetuntoa ja omanarvontuntoa ilmentävät asiat tärkeilyksi, jota ne eivät todellisuudessa ole. 

Mitä tärkeily on?

Tärkeilyä on se, jos ihminen pitää yllä moraalisen vartijan kulissia ja käytää lauman normeja muiden lannistamiseen. Kiteytettynä tärkeilyä on teeskentely ja esiintyminen muuna kuin aitona itsenään. Myös puuttuminen muiden asioihin on tärkeilyä, koska todellisuudessa tällaista oikeutta ihmisellä ei ole. Tärkeily kumpuaa epävarmuudesta. Epävarmuus kumpuaa yhteisössä itsetunnon puutteesta, joka on yhteisön itsensä aiheuttama ja ylläpitämä. Mikä tahansa normaali asia, kuten ilo onnistumisista, omat mielipiteet, terve itsetunto, lahjakkuus, rajojen asettaminen, yksityisyyden kunnioittaminen tai jopa hyvät käytöstavat tulkitaan tärkeilyksi tai ylimielisyydeksi. 

Valkoinen muutetaan mustaksi ja musta valkoiseksi, koska pohjimmiltaan kyse on itsetunnottomuuden lääkitsemisestä, eikä sen korjaamisesta. Janten lakia seuraavassa ajattelussa aitoa viisautta ei voi olla edes olemassa, koska se on jantelaisessa kulttuurissa aina tärkeilyä tai luulemista. Jantelaisuus tuottaa tärkeilyä ja teeskentelyä, mutta on itse sille sokea.

Mitä tärkeily ei ole?

Tärkeilyä ei ole se, että ihminen on aidosti oman alansa ammattilainen, käyttää lahjojaan ja on terveellä tavalla nöyrästi ylpeä lahjoistaan - eikä koe silti olevansa muiden yläpuolella. Tärkeilyä ei ole sekään, että ihminen haluaa kehittää itseään ja pyrkiä elämässä eteenpäin. Myöskään lahjakkuus tai paremmuus eri asioissa ei ole tärkeilyä, koska jokaisella on omat yksilölliset lahjansa. Samalla logiikalla pikajuoksijasta ei tule ylimielistä tärkeilijää siksi, että hän on muita nopeampi. 

Paremmuuden olemassaolo on välttämätöntä eri asioissa. Kuka haluaisi esimerkiksi lääkärin hoitoon, joka vastaisi ammatillisilta kyvyiltään keskivertoa kadunkulkijaa? Tai kuka haluaisi lentäjän kyytiin, joka kertoisi, että ei opiskellut päteväksi, koska se olisi tärkeilyä ja pitää olla vaatimaton? Käytännössä kaikilla ihmisillä on osa-alueita joissa he kuuluvat parhaimmistoon. Kaikilla on myös osa-alueita, jotka eivät kuulu heidän lahjoihinsa. Paremmuus tai osaaminen ei ole tärkeilyä tai ylimielisyyttä, kuten Janten lakia noudattava yhteisö asian näkee. Aito nöyryys on sitäkin, että ihminen kykenee näkemään vahvuutensa ja puutteensa.

Lue miten Janten laki vaikuttaa yksityisyyteen