VALVONTAKONEISTO.FI

Naamiot ja vääristely

Jantelaisuudessa syvällä elävä ihminen ei kykene myöntämään itselleen, että hänen harjoittamansa kyttäys, juoruilu ja selän takana parjaus ovat vääryyden harjoittamista. Siksi hän joutuu naamioimaan ja vääristelemään totuutta, koska ei halua tunnustaa itselleen omaa pahuuttaan. Lupsakkuutta voidaan käyttää passiivis-aggressiivisen ilkeyden naamiona. Myös tiedonkeruuseen sitä käytetään luomalla rento ja avoin tunnelma jolloin kohdehenkilö saattaa avautua ja paljastaa tietoja. Jantelaisuudessa vältetään suoraa konfrontaatiota - koska se pakottaisi heidät aikuismaiseen vastuuseen sanoistaan ja toiminnastaan.

Ideana on, että vastuu siirtyy kuulijalle ja sanoja itse voi piiloutua tarvittaessa aina huumorin tai epämääräisyyden taakse. Omien pahojen tekojen myöntäminen itselle edellyttäisi kykyä kohdata oma syyllisyys ja itsetuntoa parannuksen tekemiseen sekä emotionaalista kypsyyttä kohdata oma keskeneräisyys. Koska itselle valehtelu, totuuden vääristely ja muiden syyttäminen on helpompaa, Janten lakia noudattava valitsee tyypillisesti parannuksen tekemisen sijaan itsepetoksen tai uhriutumisen tien.

Naamiot:

  ● Kateus ja oma pelko naamioidaan vaatimattomuudeksi.

  ● Ilkeys ja vinoilu naamioidaan huumoriksi.

  ● Sosiaalinen kontrolli, juoruilu ja vallanhimo naamioidaan huolehtimiseksi ja yhteisöllisyydeksi.

  ● Oma passiivisuus naamioidaan "jalat maassa"- elämäksi tai "realismiksi".

  ● Oma katkeruus ja kateus naamioidaan oikeudenmukaisuuden  ja tasa-arvon vaalimiseksi.

  ● Uuden pelko naamioidaan perinteiden vaalimiseksi.

  ● Rasismi ja erilaisuuden pelko naamioidaan yhteisön suojelemiseksi.

  ● Tietojen levitys naamioidaan avoimuudeksi tai yhteisön edun ajamiseksi.

Vääristelyt:

  ● Oikeutettu kritiikki vääristellään kritisoijan syyksi sanoen sitä esimerkiksi "vinkumiseksi".

  ● Uhrien kokemukset selitetään huumorintajuttomuudeksi.

  ● Rajojen asettaminen vääristellään ylimielisyydeksi tai ylpeydeksi.

  ● Ahkeruus vääristellään ahneudeksi tai itsekkyydeksi.

  ● Suora ja rehellinen puhe vääristellään riidanhaastamiseksi.

  ● Menestys vääristellään huijaukseksi tai tuuriksi.

  ● Yksilöllisyys ja värikkyys leimataan hulluudeksi tai ylpeydeksi.

Kun totuus sattuu, itsepetoksessa elävä ei muuta itseään – hän muuttaa tarinan. 

Kaasuvalotus

Kaasuvalotus eli gaslighting on jantelaisuudessa yleistä. Jantelaisuus muistuttaa tältäkin osin paljon narsismia. Uhri pyritään saamaan epäilemään omaa mielenterveyttään tai ajatuksiaan. Kun uhri on harmissaan häneen kohdistetusta juoruilusta, pahoista puheista ja muusta sosiaalisesta kontrollista, hänelle voidaan sanoa esimerkiksi: "olet vain liian herkkä" tai:"se oli vain huumoria". Uhrista tehdään syyllinen tilanteeseen, koska  kiusaaja siirtää vastuunsa uhrille aivan kuten narsismissa. Vetoaminen huumoriin jättää kiusaajalle takaportin puolustella vääriä tekojaan ja paeta moraalista vastuutaan huumorin taakse. Hän voi myös uhriutua toteamalla  esim. "eikö täällä enää huumoriakaan sallita" vaikka todellinen motiivi oli henkilöön käyvä ilkeys.

Väärä kasvatus

Jantelaisuus on ylisukupolvinen alkeellinen puolustusmekanismi ja yhteisöllinen vikatila. Kun yhteisössä vallitsee pakotetun vaatimattomuuden periaate, jossa nöyryys ja vaatimattomuus ymmärretään väärin, se vääristää myös tavan kasvattaa lapsia. Vanhemmat tietävät, että erottuva ja itsetuntoinen lapsi joutuisi kiusaamisen kohteeksi, joten he kasvattavat lapsensa yleensä niin, että itsetunto ja itsearvostus eivät pääse kehittymään. Kun he ajattelevat suojelevansa lasta kiusaamiselta, joka syntyisi erottumisesta ja terveestä itsetunnosta, he nujertavat lapsen itsetunnon yleensä jo varhain. 

Todellisuudessa vanhempien velvollisuus olisi tukea lapsen terveen itsetunnon kehitystä ja ruokkia hänen luovuuttaan ja onnistumisen iloa. Myös erillistyminen olisi välttämätöntä ihmisen kehittymisen kannalta. Laumasymbioosiin kasvattaminen estää erillistymisen, jonka takia emotionaalinen kehitys häiriintyy ja kehittyy krooninen itsetunto-ongelma.

Empatian vääristymä

Koska jantelaisessa toimintakulttuurissa harjoitetaan muiden alas repimistä ja joukkokiusaamista, jää empatialle vain vähän tilaa. Empatia, joka todellisuudessa on vahvan ja ehjän ihmisen merkki, vääristyy jantelaisuudessa heikkoudeksi. Janten lain 9 sääntö: "Älä luule, että kukaan välittää sinusta."näkyy jantelaisessa yhteisössä laajasti. Koska perimmäisenä motiivina on pelon ohjaamana tavoitella lauman suosiota, jotta lauman katse ei kohdistuisi itseen, tämä edellyttää empatian ohittamista ja osallistumista vääryyksiin. 

Jantelaisessa yhteisössä ei ole tavatonta nähdä paikallisessa mediassa artikkeleita tai kolumneita, joissa kehutaan omaa heimoa ihmisrakkaaksi ja aidoksi, mutta kirjoitetaan samalla paikallisesta kateudesta. Toisia tuhoava kateus ja aito välittäminen on kuitenkin toisensa poissulkevia asiota. Jantelaisessa yhteisössä on surullisen yleistä pyrkiä hyötymään jotenkin toisesta ihmisestä. Vahvaa empatiaa osoittaa ihminen, joka on valmis ottamaan iskuja vastaan puolustaessaan lähimmäistensä oikeuksia ja hyvää. 

Kun moraalinen selkäranka korvataan sokealla laumakäyttäytymisellä, ihmisestä tulee kyvytön erottamaan oikeaa väärästä. Pahuudesta ja ilkeydestä tulee normaalia arkea. 

Kaksoisstandardit

Koska itsereflektio puuttuu, on seurauksena kaksoisstandardit. Kun naapuri ostaa esimerkiksi uuden auton, se tulkitaan ylpeilyksi tai leuhkimiseksi. Samaan aikaan omia hankintoja pidetään välttämättömänä pakkona tai järkevänä hankintana. Jantelaisuudessa kytätään suurennuslasilla muiden virheitä, mutta omat virheet johtuvat aina olosuhteista tai huonosta tuurista. Tämä on suoraa seurausta siitä dynamiikasta, jossa jantelaisuus on muiden alistamista ja oman hauraan egon suojelua.

Kehumalla lannistaminen

Jantelaisuus toimii varjoissa ja myös sanallinen viestintä on usein epäsuoraa vihjailua. Kun yhtäältä ilkeys naamioidaan usein huumoriksi, niin myös lannistaminen naamioidaan usein kehujen muotoon. Pintapuolisesti ne näyttävät kehuille, mutta sisältävät vihjauksen tai lannistavan elementin. Kehumalla lannistaminen voi tapahtua esimerkiksi seuraavan kaltaisilla kommenteilla:

"Olipa naapuri ostanut uuden hienon auton, kylläpä sitä joillakin rahaa riittää".

"Sinäpä sait hyvän työpaikan, sinussapa taitaa olla herra-ainesta".

"Hienoa kun jaksat vielä opiskella tuolla iällä, toivottavasti löydät sitten niitä oikeita töitä".

"Kiva kun ehdit harrastaa tuollaista hienompaa lajia, me muut joudutaan tyytymään tavalliseen arkeen".

”Kiva kun sulta onnistuu laji kuin laji. Kylläpä sä jaksat tuolla tavalla rönsyillä ja ottaa sitä tilaa haltuun.” 

”Sä olet kyllä tosi tehokas ja saat paljon aikaan. Toivottavasti sä et vaan polta itseäsi loppuun tuolla suorittamisella.” 

Lue millaisia seurauksia jantelaisuus aiheuttaa