VALVONTAKONEISTO.FI

Kuvitellut uhat ja defenssit

Jantelaisuus on puolustus eli defenssijärjestelmä kuviteltuja uhkia vastaan. Kuvitellut uhat uhkaavat haurasta minää, eivätkä muodosta mitään konkreettista tai todellista uhkaa. Kaikki ne asiat, jotka muodostavat kuvitellun uhan, olisivat tosiasiallisesti hyödyllisiä asiota. Jokainen kerta, kun torjutaan kuviteltua uhkaa, aiheutetaan todellista uhkaa ja vaaraa omalle ja oman yhteisön hyvinvoinnille. Defenssit aktivoituvat, kun yksilö kokee sosiaalisen uhan - ei todellisen vaaran, vaan mielikuvan siitä. Näiden kuviteltujen uhkien juuret ovat:

● Pelossa
● Häpeässä
● Epävarmuudessa
● Identiteetin puutteessa
● Ryhmäpaineessa
● Historian kriiseissä

Tyypilliset kuvitellut uhat

Toisen menestys

Toisen menestys tulkitaan uhaksi, koska se:

● Paljastaa oman epävarmuuden

● Rikkoo lauman tasaisuuden

● Nostaa jonkun yli muiden

Toisen erilaisuus

Erilaisuus tulkitaan uhaksi, koska se nähdään:

● Kapinana

● Ylimielisyytenä

● Lauman yhtenäisyyden rikkomisena

● Hulluutena

Toisen lahjakkuus

Lahjakkuus tulkitaan:

● Ylpeilyksi

● Luulemiseksi

● Uhaksi lauman tasapäisyydelle

Toisen itsenäisyys

 Toisen itsenäisyys koetaan uhaksi koska itsenäinen, ei:

● Pelkää laumaa

● Ei tarvitse hyväksyntää

● Ei noudata jantelaisia hiljaisia sääntöjä

Suora puhe

Suora puhe koetaan:

● Hyökkäyksenä

● Epäkunnioituksena

● Normin rikkomisena

Totuuden puhuminen

Totuus on uhka koska, se:

● Paljastaa dynamiikan

● Rikkoo hiljaisen sopimuksen teeskentelystä

● Pakottaa aikuisuuteen

Ulkopuolinen ihminen

Ulkopuolinen nähdään uhkana koska, hän:

● Ei pelkää laumaa

● Ei noudata normia

● Ei osallistu juoruihin

● Ei vahvista jantelaisten todellisuutta

● Osoittaa että vapaus on olemassa 

Ulkopuolinen maailma nähdään uhkana, koska se paljastaa lauman oman vankilan.

Defenssimekanismit

Torjunta

Uhka kielletään, selitetään pois tai vähätellään. Kieltäydytään kohtaamasta totuutta, joka uhkaa omaa haurasta minää ja omaa, sekä lauman todellisuutta. Tässä voidaan toimia myös ryhmänä ylläpitäen virheellisiä uskomuksia ja vahvistaen toistensa epätosia uskomuksia. Myös huumoria voidaan käyttää välineenä torjumisessa. Huumoria ja lupsakkuutta käytetään myös reittinä paeta omaa vastuutaan huumorin taakse.

Projisointi

Heijastetaan oma epävarmuus itsen ulkopuolelle. Syytetään muita asiosta joita itse harjoitetaan tai oikeutetaan erilaisia asiota muiden käytöksellä. Muualta olevia voidaan syyttää ylimielisiksi tai ylpeiksi, vaikka kyse on omasta epävarmuudesta. Projisoinnilla vältetään ottamasta henkilökohtaista vastuuta ja oikeutetaan omia vääriä tekoja uhrin syyksi.

Sosiaalinen valvonta

Juoruilla, tarkkailulla, raportoinnilla ja poikkeamien huomioinnilla pyritään pitämään lauma yhtenäisenä, jotta ollaan valmiudessa torjumaan kaikki kuvitellut uhat ja ne eivät pääse muodostamaan uhkaa hauraalle minuudelle ja omalle maailmankuvalle. Valvonnalla myös pidetään yllä pelon ilmapiiriä, jotta kukaan ei uskaltaisi edes ajatella edukseen erottumista.

Ryhmäkurinpito

Paheksunta, juoruilu, eristäminen ja vihjailu huolehtivat, että kukaan ei pääse erottumaan ja ryhmä saa ylläpidettyä omaa maailmankuvaansa ja puolustauduttua kuviteltuja uhkia vastaan. Pelkästään ryhmäkurinpidon riski saa monet pelkäämään ja suorittamaan itsesensuuria. Omia aitoja ajatuksia ei uskalleta tuoda esille, koska lauma saattaisi määritellä ne itsenäiseksi ajatteluksi. Lauman totuus on Janten lakia noudattavassa yhteisössä ainoa sallittu totuus. Totuuden ja ongelmat esille tunut voidaan leimata myös "riidankylväjäksi".

Viha

Myös vihaa voidaan pitää puolustusreaktiona. Kun toisen menestys paljastaa oman epävarmuuden ja totuutta ei pystytä riittävästi kieltämään eli torjunta epäonnistuu, se voi saada aikaan vihaa. Janten lakia noudattavissa yhteisöissä onkin yleistä vihata menestyjiä ja lahjakkaita. Ne toimivat peilinä joka osoittaa, että oman identiteetin vaihtaminen laumaidentiteettiin on ollut vapaaehtoinen huono vaihtokauppa, jonka seuraus on luovuuden ja elämänilon kadottaminen. Vaihtoehtona olisi edelleen itsensä nostaminen pystyyn mutta tyypillisesti valitaan toisen ihmisen nujertaminen, koska se on helpompaa kuin aikuinen vastuunotto omasta elämästä.

Häpeä

Jantelaisuus on häpeäkulttuuri. Häpeä on sekä jantelaisuuden yksi juurisyistä, kuin myös sen seuraus. Käsittelemätön häpeä laukaisee defenssimekanismit. Koska oman identiteetin luovuttaminen laumalle ja sen korvaaminen laumaidentiteetillä estää ihmisen emotionaalisen kehityksen, häpeää ihminen usein tiedostamattaan omaa olemustaan. Toisen onni tai menestys laukaisee siksi hänessä syvän katkeruuden. Jantelaisuudessa on sekä sisäistä,  että ulkoista häpeää. Sisäistä häpeää tuottaa erottuminen, onnistuminen, edistyminen tai onnellisuus. 

Vastaavasti häneltä puuttuu häpeä niitä asioita kohtaan, joita normaalisti pidetään häpeällisinä, kuten esimerkiksi juoruilua, vastuuttomuutta, kiusaamista tai lauman hyväksynnän hakemista kohtaan. Ulkoinen häpeä liittyy pelkoon yhteisön toteuttamia häpeärangaistuksia kohtaan. Näitä toteutetaan muun muassa juoruilulla ja eristämisellä tai huomiotta jättämisellä. Jantelaisuus synnyttää häpeää riistämällä ihmisten itsetunnon, yksityisyyden, rajat  ja omanarvontunnon ja pyrkii sitten ratkaisemaan itse aiheuttamaansa häpeäongelman alkeellisilla puolustusmekanismeilla. 

Rapuämpäri-ilmiö

Rapuämpäri-ilmiö (crab mentality) on tilanne, jossa yksittäiset ravut yrittävät rapuämpäristä vapauteen. Muut ravut repivät katkerina kuitenkin vapauteen pyrkivät ravut aina takaisin omaan vankeuteensa. Lopulta kaikki ravut nääntyvät omaan onnettomuuteensa. Jantelaisuudessa tämä ilmiö on arkipäivää. Kun joku menestyy tai haluaa edistyä elämässään ja kehittää itseään, hänet revitään takaisin lauman keskinkertaisuuteen. Mitään todellista uhkaa erottuva tai menestyä ei aiheuta yhteisölle, vaan laumaidentiteetissä yksilöiden menestys koetaan henkilökohtaisena loukkauksena haurasta identiteettiä kohtaan.

Kuviteltu uhka laukaisee defenssimekanismit ja saa lauman reagoimaan passiivis-aggressiivisesti ja repimään yksilön takaisin kurjuuteen. Yhteisö syyttää ulkopuolisia tai erottuvia usein itsekkäiksi tai ylpeiksi vaikka todellisuudessa muiden repiminen alas omaan kurjuuteen on äärimmäisen itsekkyyden ilmentymä, siinä missä muukin puuttuminen muiden yksityisyyteen ja elämään. He väittävät että omaa polkua kulkeva ihminen olisi itsekäs, koska ei alistu lauman tahtoon. Todellisuudessa ihmisellä on perustuslaillinen oikeus omaan elämäänsä. Janten lakia noudattavilla ei vastaavasti ole mitään laillisia tai moraalisia oikeuksia puuttua yksilöiden valintoihin tai elämään. Sosiaalinen kontrolli on pelkkää itsekästä ja  omavaltaista henkistä väkivaltaa.

Lue miten jantelaisuudessa naamioidaan ja vääristellään asiota

-